Elvis tuli meille ilman suuria suunnitelmia, vähän kuin hetken mielijohteesta. Se oli jäänyt kasvattajalleen jo muiden pentujen löytäessä omat kodit. Elviksen kerrottiin olevan jo pentulaatikossa raivopää, joka vaan juoksi toisten yli. Jotenkin se vaan tuntui olevan tarkoitettu meille ja olisiko Elvis ollut jo 14 viikkoinen, kun hain sen pimeänä sunnuntai-iltana Vantaalta.
Elvis oli lahjakas jäljestäjä. Se myös oppi helposti tokon alo ja avo-liikkeet. Esineruutukin oli helppo opettaa ja se yllätti mm. sillä, että metrinen este oli sille vaivaton ylittää. Estenoudot ja eteenmenot oli lasten leikkiä. Näin ollen bh-koe oli sille vaivaton, samoin tokon alokasluokassa se muistaakseni teki täydet pisteet. Kahden vuoden iässä se kuitenkin alkoi reagoimaan laukauksiin, mutta selvisi niistä vielä ensimmäisessä jälkikokeessaan. Tulosta emme silloin saaneet kuitenkaan tottelevaisuudesta, oltiin aivan liian vihreitä kumpikin toimimaan vieraalla kentällä. Maastot sujui leikiten. Seuraavassa kokeessa tutulla kentällä kuitenkin laukaukset tulivat ylivoimaisiksi, Elvis häipyi paikallamakuusta.
Tämän jälkeen pelot ja arkuudet lisääntyivät muutenkin. Sillä on tokon luoksepäästävyydessä pistevähennyksiä. Näyttelyissä Elvis kävi metsästämässä sertejä ja aika helposti koossa oli niitä kolme ja Elvis valioitui muotovalioksi. Silti näyttelypaikalla se vapisi, jos metallihäkki rämäytettiin kasaan ja se väisti helposti tuomaria. Vuosien saatossa sen pelot lisääntyivät ja yleistyivät. Se rakastaa ihan hirveästi ihmisiä, mutta vieraan miehen katse saa sen jäätymään ja väistämään. Kolahdukset ja kilahdukset saavat sen pakenemaan. Metsässä jos se kuulee pamahduksen, se lähtee laukkaamaan hysteerisenä autolle. Pelot yleistyivät kaikkeen ja Elvis suhtautuu hyvin epäluuloisena kaikkeen vieraaseen. Näin ollen luovuimme aktiivisesta kilpailemaan tähtäävästä harrastamisesta ja siirryimme elämään Elviksen ehdoilla.
4-5 vuoden iässä Elviksellä oli paljon ruuansulatuksellisia ongelmia. Siirryimme raakaruokintaan, joka helpotti tilannetta, mutta ruoka ei oikein imeytynyt kunnolla ja Elvis oli aina laihuuden rajamailla. Tämä oli meillä luultavasti altistava tekijä, kun Slo-puhkesi Elvikselle sen ollessa 7-vuotias. Tauti tuli ärhäkkänä heinäkuussa Elviksen kynsiin ja elokuussa 2014 kaikki kynnet mätänivät siltä irti. Samaan aikaan havaittiin, että taustalla vaikutti kilpirauhasen vajaatoiminta. Tämän diagnosointi oli lääkärille helppo, kun verikokeissa näkyi niin selvät muutokset.Tähän alkoi luonnollisesti elinäikäinen lääkitys ja samalla myös Elviksen ruuansulatus korjaantui. Tällä hetkellä Elviksen vatsa voi oikein hyvin ja painokin on normaali. Slo:n vuoksi Elvis söi kuitenkin runsasta lääkitystä. Sille meni antibiootin lisäksi ääreisverenkiertoa parantavaa lääkettä, kipulääkettä, kortisonia. Tämä viimeksi mainittu sisältään paljon inhottavia sivuvaikutuksia, mutta kuitenkin se on hyvä lääke. Näytti, että uudet kynnet alkavat kasvaa ja tauti olisi hallinnassa. Elvis oli hyvässä kunnossa ja oltiin pitkästä aikaa kilpailemassakin, rallytokon alokasluokassa.
Helmikuussa 2015 tauti näytti taas voimansa ja Elvis lähti toiselle kierrokselle ilman kynsiä. Jokaisen tassun kynsi alkoi siis kuivua irti ja ne sojoittivat kohti taivasta. Eläinlääkärissä sitten nukutuksessa otettiin kaikki kynnen kuoret pois. Nyt lääkitystä tehostettiin ja sen pituus määriteltiin vähintään puoli vuotta eteenpäin. Nyt uudet kynnet on jälleen kasvaneet tilalle, mutta siellä on myös jokunen heikompikin kynsi mukana muistuttamassa, että tauti on olemassa. Ajoittain kynnet oireilee ja jostain syystä kannuskynnet ovat, sellaiset, jotka elimistö hylkii kaikkein helpoiten pois. Elviksellä on myös tulos rallyn avoimesta luokasta, minkä se hoiteli leikiten. Sitten lääkekuurit pitivät huolen, ettei me päästy enempää kilpailemaan. Lopuksi rokotukset vanhenivat ja en lähtenyt niitä enää uusimaan, sillä on osoitettu, että rokotus saattaa laukaista autoimmuunisairauden taas päälle.
Tätä teksitä päivittäessä Elvis on täyttämässä 10 vuotta. Se on meille rakas perheenjäsen, vaikka sen kanssa vietetyt vuodet eivät ole olleet helppoja. Sillä on valtavasti hienoja ominaisuuksia, joiden vuoksi se antaisee paikkansa perheen kunkkuna. Se on niin kiihkeä ja vauhdikas, sata lasiin saadaan nollasekunnissa. Sen intohimoa rakastan kaikkein eniten!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti